« Ryynimakkara| Saunasta ja kiukaista »

Nakit ja muusit

elokuu 24 2004 kirjoittaja: Pasi Lintunen

”Bella donna, mamma mia! Alli mentti, tsau-au. Suomi-poika siihen, että heikun keikun. Tuplavotka, possun potka, herkut jotka maistuu, mutta myös: nakit ja muusi!”
Pentti Oskari Kankaan Seitsemän seinähullua veljestä

Suomalaisen nakin esikuvana olivat saksalaiset frankfurterit, wienerwurstit ja vastaavat makkarat. Tekotaito tuli tänne makkaramestareiden mukana 1800-luvun lopussa. Suomen ensimmäinen suomenkielinen makkaratehtailija (per. 1896) K. O. Heikkilä mainitsee nakkien ja siskonmakkaroiden olleen juhlaruokia, jollaisina ne pysyivätkin 60-luvun alkupuolelle. Hinnan halvennuttua ja kuorettomien nakkien tultua markkinoille (”Popsi”) käyttö lisääntyi. Nakin kuorena on perinteisesti ollut lampaan suoli, mutta kuorettomat nakit (56 %) ohittavat jo myynnissä kuorelliset(37%).


Frankfurtin Wurstmarkt hieman ennen tuhoamistaan,
(www.altfrankfurt.com)

Vanhassa lihavalmisteasetuksessa 902/1988, 36 § (kumottu 136/1996) lueteltiin nimeltä makkarat joiden piti olla A-luokkaa. ”Seuraavilla kauppanimillä saa myydä vain mainittuun makkararyhmään kuuluvia A-luokan makkaroita” ja tällä listalla nakki mainittiin. Tämä johti sitten ”halpoihin kopioihin” nimettynä talousnakeiksi tai jollain nakin nimiväännöksellä.

Nakki on maistunut lähes kaikille vauvasta vaariin, lasten nauravina nakkeina ja työmaaruokaloiden nakit ja muusi- annoksina, joten sitä voi pitää hyvällä syyllä kansallisruokanamme. AKS:n listoilta poimittuna nakkien ykkösenä on Lidlille valmistettu Dulano Juustonakki, rasvaa 28%, ”Juustoa löytyy, turhan suolainen. Rakenne miellyttävä, kuori hyvä. Lihaisa. Hyvä kokonaisuus.”. Aivan tuntumassa ovat Wurstin Krakovannakki, rasvaa 18%, ”Robusti rakenne, rasvaa, yrttimausteita. Valkosipuli erottuu sopivasti maussa. Maittava kokonaisuus.” ja Kivikylän Kotipalvaamon Peuran Täyslihanakki, rasvaa 18%, ”Erikoinen maku, lihaisa!. Jopa siipikarjatuotteista saadaan maistuvaa kun asia osataan, Liha ja Säilyke Oy:n Forssan Kalkkunanakki, rasvaa 18%, on ”Kunnon nakki! Hyvä, napsahtava kuori. Maukas. Mausteita nakiksi runsaasti.”

Häntäpään valvojina on useita kevytnakkeja, kuten Atrian Kevyt Kalkkunanakki A-lk, rasvaa 5%,”Aika huono. Kuori kyllä napsuu. Liian kevyt. Hajuton. Mauton.”, Atria Kevyt Snack, rasvaa 11%, ”vaatimaton. Jauhomössöä. Mauton. Ei mausteita. Pakkauksen mausteseloste harhaanjohtava, liioitteleva.” ja Atria Prinssi Kevyt Kalkkunanakki, rasvaa 5%, ”Ei Makua todellakaan. Rakenne ei sinänsä ihan huono. Lihaa on, mutta rasva uupuu = kuiva.” sekä HK:n Popsi Kevyt Kalkkunanakki, rasvaa 7%, ”Kuoreton lihapiirakkanakki! Broilerinomainen makuvivahde. Melko keskinkertainen. Mauton ja kuivahko.”

Makkara tarvitsee rasvansa, keveys saavutetaan usein käyttämällä kananpojan luurangosta koneellisesti eroteltua sidekudosta, siinä kun on vähän sitä hirveää rasvaa. Ihmettelen miksi vaivatua syömään moisia?

Luokiteltu Yleinen |

Voit seurata tähän viestiin tulevia kommentteja RSS 2.0 syötteen avulla. Sekä kommentit että pingit on suljettu.


5 kommenttia viestiin “Nakit ja muusit”

  1. kikkeli kirjoittaa:
    tammikuu 29 2008 kello 12:52

    minun mielestä nakki on hyvä!!! XDDDDD :) ))))

  2. Erkki kirjoittaa:
    kesäkuu 1 2008 kello 16:29

    Nakki on pieni mutta vikkelä.

  3. enska vaan kirjoittaa:
    kesäkuu 16 2008 kello 20:45

    nakki on hyvväää…. sinapin kanssa

  4. Nimetön kirjoittaa:
    kesäkuu 29 2008 kello 11:54

    nakkinakkiiii, tahtoo nakkia. kova nälkä.

  5. Atro Niiniluoto kirjoittaa:
    tammikuu 1 2009 kello 14:36

    Meillä ei syödä nakkia kuin kerran viikossa, koska makkara on rasvaista. Sen olen oppinut jo 80-luvulla.


       

Sivun alkuun

  RSS

JavaScript DHTML Menu Powered by Milonic